keskiviikko 4. toukokuuta 2016

10 Things I have learned while living alone

Astrid, I love your voice!
Hei kaikki ja pahoittelen heti alkuun hiljaisuudesta! Muutto on ollut yhtä härdelliä ja netti ei ole suostunut yhteistyöhön... Mutta nyt pientä stooria siitä, miten tämä yksin asuminen on opettanut minua!

Hello all and for start I would like to apologize for not writing here in a while! My moving process has been crazy busy and the Web hasn't agreed to cooperate ... But now I'll tell you 10 things I have learned while living alone!


1. Sen olen ainakin huomannut, että alussa se tuntuu todella oudolta. Koska olen hyvin sosiaalinen ihminen kaipaan pientä härdelliä ja sosialisoitumista aika usein elämääni. Nyt kun olen jo ehtinyt asua yksin lähes 10 kuukautta (?!) olen huomannut, että ei se yksin asuminen niin huono juttu olekaan. Saat sitä kullan arvoista omaa aikaa, saat tehdä kaiken mahdollisen silloin kun huvittaa yms.


1. I have at least noticed that in the beginning it feels really strange. Because of my social personality, it was quite a shock to live all by myself. Now that I've already managed to live alone for almost 10 months(?!) I have noticed that it isn't that awfull to live alone. You get to do things at your own phase and you get to be with your own thoughts and you get to know yourself better.

2. Itsenäisyys - tuo mahtipontinen sana, jota käytämme Suomessa merkittävissä yhteyksissä. Minulle yksin asuminen opetti todellakin itsenäistymään ja hoitamaan asioita itse! Toki olin jo kotona asuessani hieman itsenäinen, mutta kun muutin pois kotoa tajusin, kuinka monista asioista minun pitää huolehtia... On laskuja, vuokria, veroja, tukia ja kaikki mahdolliset pienet arkiset asiat, joita ei tullut ajateltua missään vaiheessa kotona asuessa.

2. Independence - the pompous word that we use in Finland in significant contexts. For me, living alone taught me to become more independent and I really learned to take care of things myself! Sure, I was already a little independent when I lived at home, but when I moved away from home, I realized how many things I have to take care of ... There are bills, rents, taxes, subsidies and many small everyday things that are all my responsibilities. 


3. Säästeliäisyys on tullut monesti esille yksin asuessa. Sitä vain alkoi huomata, kuinka kallista kaikkia on (ainakin Suomessa). Olin jo kotona asuessa huomannut monien asioiden kalliuden, mutta se jotenkin alleviivautuu, kun muutat omaan asuntoon. Rahaa menee nyt kaikkien laskujen ja vuokrien maksamiseen ja pitäähän sitä ruokaakin ostaa. Toisaalta säästeliäisyys ei ole ollut minun kohdallani niin vaikeaa. En ole koskaan käyttänyt hillittömästi rahaa oikein mihinkään, mutta muuton jälkeen opin käyttämään rahaa vielä fiksummin ja harkitsevammin. 


3. Saving money becomes a very important thing while living alone. I began to notice, how expensive everything is (at least in Finland). While living at home, I had already realized that everyday things are expensive. Still when I moved into my own apartment, it somehow was truly underlined. On the other hand saving money was not so difficult for me. I've never used uncontrollably money, but after moving to Jyväskylä I learned to spend money even smarter and I truly started to reflect all my purchases.



4. Pienten asioiden arvostus nousi myös yhdeksi oppimaksi asiaksi muuttoni jälkeen. Jo yllä mainitsemani säästeliäisyys siivitti tätä oppia, koska en siis käynyt usein shoppailemassa kauppakeskuksissa tai juomassa kahveja kahviloissa. Kun satuin löytämään jotain uutta halvalla kirpputorilta, olin aivan ikionnellinen! Saattaa kuulostaa hassulta, mutta kirppareilla käynti oli minulle se pieni shoppailuhetki. 
Joskus pienet asiat tarkoittivat minulle esimerkiksi herkku päivää. Kun innoistuin ostamaan yhden suklaapatukan tai kuivattuja hedelmiä ja pähkinöitä, mitä tapahtui siis hyvin harvoin, oli päiväni kruunattu!
Pienten asioiden jakaminen toisille ihmisille osoittautui myös yhdeksi suosikikseni. Innostuin Jyväskylässä asuessani lähettämään kortteja ja kirjeitä ihmisille. Minulle tuli aina niin hyvä mieli, kun kiinnitin postimerkin kirjekuoreen ja sujautuin kirjeen postilaatikkoon. Korttien ja kirjeiden lähetys on todella ihana tapa piristää jonkun toisen ihmisen päivää! Mikäpä sen mukavampaa kuin jakaa hyvää mieltä! Taidanpa jatkaa tätä kortti ja kirje perinnettä täällä Helsingissäkin!

4. Valuation of small things has become a very important thing for me. Since I don't often go shopping to any malls or to different cafés for a cup of coffee, I had to come up something to replace those things. When I happened to find something new at the flea market, I was absolutely over the moon! It may sound silly, but a visit to a thrift shop was that little moment of shopping and happiness for me.
Sometimes the small things meant to me, for example, delicacy days. When I bought one candy bar or dried fruits and nuts, my day was at it's best!
Sharing small things to other people also proved to be one of my favorite small things to do. I got really into sending cards and letters to people, who I love. Sending cards and letters is truly a wonderful way to cheer up someone else's day! What could be nicer than to share a good mood! I think I'll continue with this card and a letter tradition here in Helsinki!

5. Perhe ja rakkaat ihmiset ovat olleet minulle aina TODELLA tärkeitä, mutta yksin asuessa heistä tuli vielä tärkeämpiä. Minuun iski monesti pieni koti-ikävä ja kun ikävöinnin jälkeen pääsin käymään kotona edes muutaman päivän olin todella iloinen. Sama päti muiden rakkaiden ihmisten ikävöintiin!

5. Family and dear people have always been really important to me, but while living alone, they became even more important. I was sometimes really homesick and whenever I got to visit home, I was so happy and pleased. I got the same feels, when I got to meet my friends and loved ones!


6. Edellistä kohtaa lainaten, kodin merkitys nousi pilvien yläpuolelle! Asuessani Jyväskylässä, en ajatellut asuntoani kotina. Minulle koti on aina se paikka, jossa kasvoin ja vietin lapsuuteni. Kotia ei voi korvata mikään. <3


6. The importance of home rose above the clouds! When I lived in Jyväskylä, I did not think my apartment as a home. For me, home is always the place where I grew up and spent my childhood. Home can not be replaced by anything. <3





7. Jyväskylässä asuessani pääsin todelliseen elämänkouluun! :D Elämä opetti minulle Jyväskylässä asioita arkielämästä ja itsestäni. On kuitenkin yksi oppi, joka nousee vahvasti yli muiden: kokkaaminen. 

En ole koskaan ollut innokas ruoanlaittaja. Jos jostain olin kiinnostunut niin leipomisesta ja varsinkin siitä syömisestä... :D Kun muutin yksin asumaan, otin itseäni totisesti niskasta kiinni ja aloin tekemään kaikki ruokani itse. Käytin TODELLA harvoin valmisruokia ja olen todella ylpeä, että nyt osaan tehdä monia ruokia ihan alusta loppuun. Löysin sisältäni pienen kokin! Minulla on nykyisin jopa omia bravuuri ruokia, kuka olisi uskonut! :D

7. While I lived in Jyväskylä, I learned a lot of things. Life taught me things about everyday life and about myself. But there is one lesson that will rise strongly over the others: cooking.

I have never been a master chef. When I was younger, I was only interested in baking and ofc eating... :D When I moved to my apartment, I started to cook all my food myself from the very beginning. I rarely used any ready-made meals and I hardly never ate out. I'm really proud of myself that now I can do many dishes from beginning to end. I found a little chef inside of me! Who would have thought! :D


8. Vastuun kantaminen nousi ihan nextille levelille, kun muutin yksin asumaan. Pidin itse huolta rahan menosta, vuokrien ja laskujen maksamisesta, asunnon siisteydestä, reistailevien kodinkoneiden korjaamisesta, tärkeiden papereiden säilyttämisestä... Toki vastuunkanto tulee tutuksi jo kotona asuessa, mutta onhan se nyt ihan erilaista hoitaa asioita, kun äiti tai isä eivät ole neuvomassa tai muistuttamassa silmänräpäyksessä, vaan pelkästään puhelimen välityksellä.


8. Taking responsibility rose to next level, when I moved to Jyväskylä. I took care of  the payment of rents and bills, cleaning the apartment, repairing household appliances, storing important papers ... Of course, accountability should be familiar to all of us from our home and childhood. But after all, it is now a completely different thing to take care of things, when your mother or father is not there to advise or remind you in a blink of an eye.


9. Huomasin jo Jyväskylässä, kuinka paljon asenteeni vaikutti mielialaani ja valintoihini. Opin olemaan paljon reippaampi ja positiivisempi asuessani yksin. En valittanut pyöräilymatkoista kauppaan ja takaisin tai  bussilla matkustelusta yön pimeinä tunteina tai aamun sarastaessa. Uskon, että jokaisen ihmisen sisältä löytyy se pieni Risto Reipas, joka herää henkiin yksin asuessa. :D


9 I noticed, how much my attitude affected my spirits and my choices. I learned to be much more active and more positive when I lived alone. I never complained about the cycling trips to the store and back, or taking the bus in the dark hours of the night or at dawn. I believe that there is a little Christopher Robin inside each and everyone of us. :D


10. Minusta jokaisen ihmisen pitäisi aina säilyttää itsessään pieni lapsenmielisyys, mutta ei aikuistumista vastaan kannata taistella kuin Peter Pan. Itse ainakin huomasin omassa käytöksessäni, asenteessani ja asioiden hoitamisessa aikuisempaa otetta, kun muutin omilleni. Kun näkee millaista se arki voi hyvinä ja huonoina hetkinä olla, oppii sitä ehkä vähän aikuistumaan. Minusta aikuistuminen kuvataan ja mielletään joskus väärin. Kun ajatellaan sanaa "aikuistuminen", monet  katsovat sille sopiviksi synonyymeiksi sanat  "tylsä", "jäykkä" tai "pessimisti". Aikuistuminen tarkoittaa minulle sitä, että lopettaa turhan valittamisen, arvostaa pieniäkin iloisia asioita ja katsoo maailmaa laajemmalla näkökulmalla. Myös muiden ajattelu on mielestäni osa aikuistumista, eikä siihen kuulu "Kaikki mulle, heti, nyt!" ajattelu.


10. To my mind, every person should always have child-mindedness, but you shouldn't be afraid of growing up like Peter Pan was. In fact, at least I noticed that my attitude started to become more mature, when I moved out. I think sometimes adulthood is described and perceived wrong. When you consider the word "adulthood", many consider it to be synonym with words like "boring", "stiff" or "pessimistic". Growing up means to me that you stop moaning, you appreciate all the smallest things and you see the whole world with a broader perspective. I think that thinking of others is also part of growing up, and adulthood does not include "All for me, immediately, now!" thinking.


Onkos siellä muita hengenheimolaisia, vai olenko mielestänne ihan kujilla? :D Saa kommentoida vapaasti ja kertoa myös omista elämänopeista!

Are there any other kindred spirits, or am I just talking silly? : D 
Feel free to comment down below and also tell your own thoughts about the topic "living alone"!




Keep your paws up




 
XOXO Alisa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti